Vielä pari vuotta sitten Helsingin hotellikapasiteetti kasvoi noin yhdellä hotellilla vuodessa. Jos markkinoille tuli pari uutta hotellia, niin vastaavasti yksi poistui peruskorjauksen tai muun syyn vuoksi. Varsinaista merkittävää tarvetta erikoistua juuri hotellisuunnitteluun ei millään arkkitehtitoimistolla juurikaan ollut, markkina kun oli kovin pieni.
Ensimmäinen hotellisuunnittelutehtävämme alkoi aivan muuna suunnittelutehtävänä; meitä pyydettiin tutkimaan, saadaanko erääseen Hakaniemen torin viereiseen liike- ja toimistokiinteistöön lisättyä liiketilaa nykyisen maantason tilan lisäksi kellariin ja toiseen kerrokseen. Kiinteistökierroksella totesimme, että ”Joo, onnistuu, mutta mites nuo ylimmät kerrokset?”. Kävimme kierroksen kerroksissa kolme-yhdeksän ja esitimme kysymyksen tai pikemminkin toteamuksen ”Tännehän saisi tosi hyvin hotellin, mitoitus on juuri passeli ja merinäköalakin löytyy”. Kiinteistön omistaja totesi, ettei heidän rahastonsa tee hotelleja. Piirsimme mitä oli pyydetty eli liiketilojen luonnokset, mutta lähetimme myös samalla hotellin käsivaraiset pohjaluonnokset saatteella ”No katso nyt, kuinka hyvin tämä toimii!”. Muutaman viikon päästä samainen kiinteistönomistaja soitti ja kysyi, kiinnostaisiko meitä hotellin suunnittelu.
Kohde oli Cumulus Hakaniemi ja suunnittelu alkoi heti. Toki tämä ei ollut minulle ja Teemulle (Asikainen) mitenkään vierasta hommaa, olimmehan edellisessä yhteisessä työpaikassamme tehneet jo useita hotellihankkeita ympäri Suomea. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen mallintamalla tehty hotellihanke – tosin asiakas kuuli mallintamisesta vasta hankkeen valmistuttua (”Ai teillä on mallikin?”).
Sittemmin olen toteuttanut Teemun kanssa todella monta hotellihanketta. Vuosien mittaan asiaan on perehtynyt myös muita arkkitehteja ja piirtäjiä, nykyään hotellihankkeissamme on kiinni noin kaksikymmentä ammattilaista. Olemme tutkineet Teemun kanssa todella monia (varmaan jo puolet) Helsingin arvokiinteistöjä ja niiden soveltuvuutta hotellikäyttöön. Samaan aikaan on väännetty varmaan sata uudiskonseptia. Aina noista jokin sitten putkahtaa toteutukseen – toisinaan pikaisestikin, joskus taas vuosien viiveellä. Syitä jonkinlaiseen hotellibuumiin on useita:
– Kantakaupungin konversiokielto ajaa kiinteistöjen uusiokäytön rajatuksi, toimistomarkkinat eivät vedä ja asunnoiksi ei saa muuttaa. Jäljelle jää hotelli- tai huoneistohotellikäyttö. Jälkimmäiseen liittyvät vielä uudet asumisen ja työn mallit, kasvava nomadi elintapa ja perhemallien muuttuminen.
– Virastojen ja oppilaitosten muuttaminen pois kantakaupungista avaa markkinaan hienoja rakennuksia huippupaikoilla. Näiden muuttaminen hotelleiksi on järkevää, jotta saadaan rakennuksen sisätilat avoimeksi myös suurelle yleisölle.
– Majoitusalan muna ja kana: pitäisi olla enemmän majoituskapasiteettia, jotta saadaan Helsinkiin suurempia tapahtumia, ja päinvastoin. Erilaisten tapahtumien määrä kasvaa koko ajan ja siihen tarvitaan erityyppisiä majoitusvaihtoehtoja.
– Helsingin sijainti idän ja lännen lentoreittien välissä tuo meille kauttakulkumatkustajia, joista osa jää Helsinkiin muutamaksi päiväksi tai pidempäänkin. Tämä ruokkii ensisijaisesti lentoaseman hotelleja.
– Helsingin ja Lapin kansainvälisen kiinnostuksen kasvu tuo lisää uteliaita tutustumaan Suomen kulttuuriin ja luontoon. Matkailu maailmanlaajuisestikin kasvaa edelleen kovaa vauhtia.
– Kiinan ja muun Aasian keskiluokan nousu lisää aasialaisten matkailua Suomeen.
– Ulkomaisten operaattoreiden jalkautuminen Suomeen. Monet suuret (ja pienemmätkin) kansainväliset hotellioperaattorit ovat löytäneet tiensä Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle. Aiemmin markkina on jakautunut muutamalle kotimaiselle toimijalle, nyt kilpailua lisäävät vahvat kansainväliset brändit. Samalla se pakottaa kotimaiset päivittämään vanhoja hotellejaan kilpailua vastaavaksi.
– Asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen muuttuminen; uusi kysyntä polarisoituu korkealuokkaisiin, elämyksellisiin palveluhotelleihin ja riisuttuihin, tehokkaisiin budjettihotelleihin, joissa palvelut tuotetaan teknologian avulla. Keskiluokkainen kolmen tähden perushotelli, joka sopii kaikille, ei enää kelpaakaan oikein kenellekään.
– Kotimaisen kysynnän kasvu; esimerkiksi staycation hyvässä hotellissa vaikkapa omassa kotikaupungissa on hyväksyttävää ja muodikasta.
– Kasvava tarve ekologisempaan rakennuskantaan ajaa myös hotelleja energiaremontteihin.
– Vaikka hotellikapasiteetti kasvaakin kovaa vauhtia, olemme silti huimasti jäljessä Tukholmaa ja jopa Tallinnaa.
Muutos ohjaa markkinaa ja tällä hetkellä muutosta tapahtuu monella tasolla. Muutosten ajureiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla eli tuottamalla oikeanlaista brändituotetta oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Ehkä juuri sen takia olemme pystyneet nousemaan yhdeksi merkittävimmistä hotelliarkkitehtitoimistoista Suomessa. Tästä todisteena useat valmistuneet ja käynnissä olevat hankkeet. Myöskin tulevaisuus tältä osin näyttää hyvältä, suunnittelijoiden pöydillä on useita alkavia hankkeita ja konsepteja, joista varmasti kuullaan vielä myöhemmin.
Sami Horto
arkkitehti SAFA
