Arkkitehdit Soini & Horto

Mihin toimistorakennukset ja toimistotyö ovat menossa?

04.09.2020

Toimistotyöntekijän työympäristön muutos on jatkuva prosessi. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja on vaikea tietää, missä järjestyksessä ja millä aikavälillä muutokset tapahtuvat, mutta tässä on muutama ajuri ja ennustettava lopputulos.

Staattisista kellokorttityöympäristöistä on siirrytty ja siirrytään kohti vapaampia työympäristöjä. Vielä ei kuitenkaan olla siinä pisteessä, että työtä voitaisiin tehdä yleisellä tasolla vapaasti ilman kiinteää toimipistettä. Tällaisiakin toimialoja on toki jo muutamia, esimerkiksi erilaiset puhelinpalvelut ja myyntityö. Osa työstä on vaikeammin siirrettävissä paikasta riippumattomaan työympäristöön, johtuen muun muassa riittämättömästä tietoliikenteen tietoturvan tasosta.

Ensimmäinen muutos toimistotyössä oli se, kun siirryttiin varovasti muutamiin yksittäisiin etätyöpäiviin kotikonttoreille. Wifin yleistymisen myötä työntekoa siirrettiin myös kahviloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Toimistojen työpisteet eivät jääneet kuitenkaan unholaan, mutta niiden luonne alkoi muuttua. Monitilatoimistot ja co-working -tilat nostivat nopeasti suosiotaan. Keväällä 2020 alkanut koronaepidemia aiheutti ennen näkemättömän nopeita muutoksia, kun toimistot tyhjenivät, työ siirtyi koteihin ja muihin yksityisempiin tiloihin julkisten tilojen ja kokoontumisten menetettyä suosiotaan. Vastaavia, ennalta-arvaamattomia tapahtumasarjoja tullaan varmaan näkemään vastaisuudessa lisääkin.

Työntekemisen käyttöliittymien kehityksessä totaalinen muutos odottaa vielä tuloaan. Viimeiset 30 vuotta tietotekniset työkalut ovat käytännössä olleet samat: näppäimistö, hiiri ja monitori. Tietokoneiden laskentatehojen kasvukäyrä noudattaa Mooren lakia, mutta työpisteiden suurin kehitysaskel on ollut sähköpöytien yleistyminen. Innolla odotan hetkeä, jolloin virtuaaliympäristö käyttöliittymänä alkaa tulla isosti markkinoille.

Jatkossa toimistoissa henkilökohtaisiksi nimetyt työpisteet vähenevät ja omat toimistohuoneet tulevat olemaan katoavaa kansanperinnettä. Ne siirtyvät muualle, eivätkä lasten ja lastenlasten valokuvat ole enää esillä toimistojen työpöydillä. Kotikonttorien ja muiden etätyöpisteiden luonne tulee muuttumaan ja niistä tulee personoituja, omannäköisiä, pienen mittakaavan työympäristöjä. Samalla niissä vietetty aika tulee kasvamaan, jolloin ergonomiaan, teknisiin ominaisuuksiin ja viihtyvyyteen kiinnitetään enemmän huomiota. Valveutuneet työnantajat panostavat jatkossa myös etätyöpisteiden toimivuuteen.

Työnantajat kilpailevat kovasti osaajista ja asiantuntijoista. Tämä on tietyillä aloilla (esim. IT) johtanut työnhakijan markkinoihin. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työntekemiseensä ennen näkemättömällä tavalla ja työnantajien on pitänyt vastata tähän huutoon. Työpaikoista on parhaimmillaan luotu työntekemisen keitaita, jossa on parhaat latte-keittimet, biljardipöydät ja yhteistilat, mitä kuvitella saattaa. Eräässä kohteessa, jossa olin itse suunnittelijana, harkittiin päiväkodin sijoittamista toimiston yhteyteen, jotta huippuammattilaisten ei tarvitsisi käyttää aikaa ja energiaa lastenhoidollisiin pulmiin. Tulevaisuudessa työntekijät vaativat parempaa toimintaympäristöä ja perusvaatimustaso tulee nousemaan laajasti. Tämä on työntekijän ja työnantajan kannalta positiivinen asia. Hyvä työympäristö parantaa työsuoritusta, antaa tilaa paremmalle ajattelulle ja lisää hyötyliikuntaa sekä vähentää sairauspoissaoloja. Tähän voidaan lisätä vielä vähentyneen työmatkaliikenteen tuoma lisääntyvä vapaa-aika. Kaikkien kannalta hyvä yhtälö, eikö?

Muutos on siis menossa moneen suuntaan ja työntekijä voi valita itselle sopivimman vaihtoehdon.
Painopiste työympäristöissä on meitä edelleen kiusaavan koronaepidemian ja teknisen kehityksen myötä siirtymässä kellokortin luota kesämökeille, toisin sanoen haja-asutusalueille. Mutta mihin tämä kaupunkirakenteellisesti loppupeleissä johtaa, onkin toisen blogikirjoituksen aihe.

Henrik Simelius, arkkitehti, osakas
4.9.2020

Osa 1.
Blogisarja toimistorakennusten ja toimistotyön tulevaisuudesta jatkuu syksyllä.