Arkkitehdit Soini & Horto

Mihin toimistorakennukset ja toimistotyö ovat menossa? Osa 3

15.04.2021

Maaliskuusta 2020 jatkuneiden, koronakriisin aiheuttamien muutosten varjossa herää kysymys, mitkä ovat toimistotyön muutoksen vaikutukset kaupunkirakenteessa?

Työympäristöistä tehdään jatkossa räätälöityjä tiloja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tämä nostaa pohjaratkaisuiltaan joustavaksi suunniteltujen toimistokiinteistöjen kysyntää. Muuntojoustavuustarpeen kasvaessa vanhat syvärunkoiset ja teknisesti korjausvelkaiset toimistokiinteistöt ajautuvat epäsuosioon. Kaupunkien halukkuus kaavoittaa työpaikkakiinteistöjä vaihtoehtoiseen käyttötarkoitukseen on usein vähäistä ja suurempien alueiden osalta hidasta. Eri kaupunginosien välillä toimitilojen haluttavuus ja erot vuokrissa kasvavat. Kaupunkirakenteessa muutos johtanee siihen, että toimistoalueita muutetaan uusiin käyttötarkoituksiin, mutta vasta sitten kun käytäntö on osoittanut niiden olevan epäviihtyisiä ja toimimattomia. Toimistotyöpaikat siirtyvät joukkoliikenteen suosimiin keskittymiin, missä niiden suosio kasvaa nopeutetussa aikataulussa.

Viime vuoden, koko Suomea koskevissa muuttotilastoissa näkyy pääkaupungin naapurikuntien nostaneen suosiotaan. Pitkäaikainen muuttovoittotilastojen ylivoimainen ykkönen Helsinki ei ole enää kärjessä. Verrattuna vuosien 2015-19 muuttovoittojen keskiarvoon, konsulttitoimisto MDI:n tilaston mukaan 2020 tammi-syyskuun aikana Helsinki ei ole edes top 20 -listalla.

Varsinaisen muuttoliikkeen lisäksi myös monipaikkaisuus on nosteessa. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä on noussut hurjasti, myynti kasvoi vuodessa noin 40 %. Etätyö mahdollistaa työpisteen joustavan maantieteellisen sijainnin. Työnkuvasta riippuen painopiste voi muuttua radikaalistikin ja aikaisemmat yksittäiset etätyöpäivät muuttuvat valtavirraksi.

Ovatko ihmiset muuttamassa sankoin joukoin maalle? Tuskin kuitenkaan. Muuttoliikenteessä on nähtävissä tällä hetkellä sen suuntaisia enteitä, mutta kaupungistuminen on edelleen maailmanlaajuinen megatrendi. Kaupunkien vetovoima kohdistuu etenkin opiskelun ja työn vuoksi muuttaviin nuoriin. Perheen perustamisen jälkeen siirrytään liutaan asumisen tilantarpeen vuoksi keskustoista hieman kauemmas. Perhekoot ovat kuitenkin pienentyneet, minkä vuoksi on enenevässä määrin mahdollista jäädä asumaan kaupungin keskusta-alueille.

Kaikilla ei ole mahdollista työskennellä etänä. Teollisuus, rakentaminen, terveydenhuolto, kauppa, majoitus, ravintola ja matkailu ovat esimerkkejä toimialoista, jotka vaativat pääsääntöisesti fyysistä läsnäoloa. Näillä aloilla päivittäiset työmatkat rajaavat kodin ja työpaikan välistä etäisyyttä.

Etätyön yleistymisellä on osaltaan vaikutusta muuttoliikenteeseen, asuntomarkkinoihin ja palvelujen kysyntään. Kaupunkirakenne muuttuu jatkuvasti eri vaikutusten alaisena, jolloin syy- ja seuraussuhteet jäävät arvailujen varaan. Muutos on sen kannalta pelkästään rikkaus. Kaupunkien laajentuessa esimerkiksi satamien ja teollisuuslaitosten siirtyessä keskusta-alueilta muualle, paikalleen jäävien teollisuuskiinteistöjen käyttötarkoituksen muutokset luovat omaleimaista ja monikerroksellista kaupunkirakennetta. Lisäarvon huomaa kävelemällä vaikkapa Tampereen keskustassa, jossa on säilytetty vanhoja teollisuuskiinteistöjä.

Onko tämä muutos loppupeleissä lähellä nollasummapeliä? Kaupunkirakenteelliset muutokset eivät tule olemaan niin suuria kuin koronan synkimpinä hetkinä ajateltiin. Suurin muutos taitaa olla ihmisten ajatusmaailman laajeneminen; on löydetty uusia, luovia paikkoja ja tapoja tehdä työtä. Matkustusrajoitusten myötä on kotimaa ja sen mahdollisuudet löydetty. Läheltäkin löytyy upeita paikkoja niin matkailla, asua kuin työskennelläkin. Tässä muutoksessa ratkaisevassa roolissa ovat hyvät digitaaliset valmiutemme.

Henrik Simelius
Arkkitehti SAFA, osakas