Arkkitehdit Soini & Horto

Paremmin ajateltua arkkitehtuuria

31.08.2021

Me Arkkitehdit Soini & Hortolla uskomme voivamme parantaa maailmaa. ”Mutta miten?”, kysyi kerran eräs hyvä ystäväni. Oivallinen ja tärkeä kysymys vaatii perusteellisen vastauksen.

Väite paremmin ajatellusta arkkitehtuurista sisältää kolme sanaa ja merkitystä.

Hyvä, parempi, paras. Emme väitä olevamme kaikessa parhaita, mutta varmasti parempia kuin moni muu. Ajatus pitää sisällään myös asenteen; haluamme tulla jatkuvasti paremmiksi, oppia jokaisesta haasteesta ja jakaa oppia kanssakulkijoillemme. Asenne ”olla paras” estää muutoksen, mutta ”tulla paremmaksi” edellyttää nöyrää oppimista kohti absoluuttista parhautta, jota ei voi kuitenkaan ikinä saavuttaa.

Ajattelu. Usein ajatellaan, että arkkitehdin tärkein työväline on käsi-silmä-koordinaatio ja kynä. Oletus käsityöläisyydestä elää vahvana. Luonnostelemalla ratkaisuja hakien arkkitehti toimii intuitiivisesti. Uskallamme kuitenkin väittää, että arkkitehdin tärkein työkalu on ajattelemisen taito. Arkkitehtuuri on kuitenkin ennen kaikkea ajattelua ja vasta seuraavaksi ajatuksien ja ideoiden esille tuomista muille. Joskus ajatuksen kypsyttäminen vaatii jopa piirtämisen lykkäämistä, kunnes ajatus on riittävän valmis. ”Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää”, sanoo systeemiajattelustakin tuttu filosofi Esa Saarinen. Arkkitehtuuri jos mikä on kompleksinen tieteellis-taloudellis-taiteellinen kokonaisuus, missä eri suhteiden ymmärtäminen ja soveltaminen on suorituksen keskiössä.

Arkkitehtuuri. Rakkaus lajiin on syy miksi olemme alalle hakeutuneet ja miten maailmaa hahmotamme. Arkkitehtuurin olemuksen kiteyttäminen yhdeksi ajatukseksi on vaikeaa, ellei mahdotonta. Esko Kilpi sanoi: ”Arkkitehtuuri on ihmisen fyysisen elämän käyttöliittymä”. Ajatus pitää sisällään kaikilla aisteilla jatkuvasti koettavan lähiympäristön kokemisen. Päähuomiona ihmisen kokemus ja merkitys, jonka itsellemme ja toisillemme ajatuksissamme ja aisteillamme luomme. Arkkitehtuuri on kuin onkin merkitysjärjestelmä, joka muodostuu vain ja ainoastaan ihmisten välisissä suhteissa. Se on erilaisten, joskus ristiriitaistenkin systeemien arvojen fyysinen tuotos – systeemiajattelua puhtaimmillaan.

Marcus Vitruvius Pollio on pari vuosituhatta sitten vaikuttanut roomalainen arkkitehti, joka määritti rakentamisen prinsiipeiksi kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden. Nämä arvot ovat edelleen valideja. Nykyään rinnalle on lisättävä vielä uusi arvo, vastuullisuus. Voidaan perustellusti kysyä, voiko rakennus ylipäätänsä olla kaunis, jos se ei ole vastuullisesti tuotettu? Jos työmaalla kuolee ihmisiä tai rakennus tuhoaa ympäristöään, se muodostuu ihmisten mielissä pikemminkin irvokkaaksi, vaikka olisi muuten kuinka hieno. Joskus olemme pohtineet, onko ammattiamme enää hyvä lainkaan harjoittaa, koska jokainen uusi rakennus tuottaa runsaasti jätettä ja tuhlaa luonnonvaroja. Lopulta olemme kuitenkin päätyneet ajattelemaan, että olemme ammatissa, jossa voimme valinnoillamme suuresti vaikuttaa siihen, miten rakennus tuotetaan ja miten se kestää. Kysymyksessä on arvovalinta ja päätös toimia arvojen mukaisesti eli pyrkimys ajatella paremmin ja löytää tarvittavia keinoja.

Mitä paremmin ajateltu arkkitehtuuri sitten tarkoittaa käytännössä? Se on arkkitehdin ammattikuvan laajentamista myös sellaisiin tehtäviin, jotka perinteisesti eivät ole tehtäviin kuuluneet. Arkkitehti itse tai hänen vaikutuspiiriinsä kuuluva muu taho tuottaa päätöksentekoa varten tietoa, jota otetaan huomioon suunnittelussa. Näitä voivat olla esimerkiksi hiilijalanjäljen laskenta, kustannustieto ja sijoitusstrategia sekä useita muita eri systeemeihin kuuluvia tavoitteita ja arvoja. Perinteisesti arkkitehti ottaa nämä lähtötietona ja suunnittelee niiden pohjalta esteettisiä kokonaisuuksia. Paremmin ajatellussa arkkitehtuurissa arkkitehti on näissä foorumeissa myös aktiivinen osallistuja. Jotta voi ottaa kantaa ja haastaa ajattelua, on myös ymmärrettävä näitä systeemejä perin pohjin. Ei pelkästään rakennusalaa, vaan myös yhteiskuntaa, sen ajureita ja trendejä sekä ylipäätänsä ihmismieltä.

Arkkitehdin kieli on usein arkkitehtuurin kieli. Jäätyneeksi runoudeksi myös kutsuttu. Harmittavan usein tämä keskustelu arkkitehtuurin kielellä jää vain arkkitehtien väliseksi vuoropuheluksi, jota kukaan muu ei ymmärrä. Jotta voimme ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun, tarvitaan eri osapuolille yhteinen kieli. Yleensä se on puhuttu tai kirjoitettu kieli, tässä artikkelissa suomen kieli.

Ajattelumme rakentuu kielemme varaan, kieli kumpuaa kulttuurista ja kulttuuri ankkuroituu historiaamme ja ympäristöömme. Suomalainen ainutlaatuinen arkkitehtuurikin perustuu pohjimmiltaan suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen. Kielen rikkaus on myös arkkitehdille ajattelun rikkautta. Puhutun ja kirjoitetun kielen kautta ajettelu paranee ja asioiden merkitys täsmentyy. Ja mikä tärkeintä, yhteisen kommunikaation avulla voidaan tuoda asioita valoon ja käsiteltäväksi myös muillekin kuin arkkitehdeille. ”Käytännössä on vain kaksi tapaa ajatella – puhua tai kirjoittaa”, sanoo Jordan P. Peterson. Arkkitehtuurin kompleksisten asioiden käsittely vaatii yhteisiä käsitteitä ja niiden sisällön ymmärtämistä. Pelkkä arkkitehtuurin kieli ei riitä, tarvitaan eri alojen ammattikielien yhteistä käsitepintaa. Se onnistuu vain puhumalla ja kirjoittamalla. Muuten on vaarana monien tärkeiden arvojen varjoon jääminen.

Me Arkkitehdit Soini & Hortolla uskomme kommunikaation voimaan sekä yhteisöämme että arkkitehtuuriamme lujittavana nimittäjänä. Avoimesti ja rohkeasti. Luottamuksella ja vastuullisesti, arvojemme mukaisesti.

Paremmin ajateltu arkkitehtuuri on systeemien kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja arvopohjaista valintaa. Ajattelemalla ja kommunikoimalla paremmin tuotamme parempia ratkaisuja ja parempaa elämää meille kaikille.

Sami Horto
Arkkitehti SAFA, osakas, hallituksen pj.