Arkkitehdit Soini & Horto

Puurakentaminen

18.05.2020

Puu on ollut Suomessa aina perinteinen rakennusmateriaali. Sitä on ollut saatavilla ja sitä on ollut helppo työstää. Eristävänä materiaalina se on ollut kylminä talvina erinomainen pitämään lämmön sisällä ja pakkasukon ulkopuolella. Yleisimmin perinnerakennukset ovat rakennettu hirsistä monin erilaisin paikallisin salvostekniikoin ja koristeluin. Hirsitaloon käytettävät puut valittiin tarkkaan ja kaadettiin hankiaikaan keväällä puun ollessa lepotilassa. Hirsitalo oli myös suunniteltu niin, että se voitiin tarvittaessa purkaa ja rakentaa uudelleen hirsi kerrallaan. Pinta suojattiin yleensä punamullalla ja kattomateriaaliksi valittiin päre.

Puutaloa miettiessään lähes jokainen meistä saa mieleen kuvan 40-50-luvun rintamamiestalosta kuisteineen ja keskimuureineen. Tyyppitaloja olivat suunnittelemassa itse Alvar Aalto, Aarne Ervi, Aulis Blomstedt ja muutkin ajan merkittävät arkkitehdit. Tässäkin rakennusmateriaalina oli puu, tosin modernina rankarakenteisena ja purueristettynä. Kattomateriaaliksi oli valittu jo huopa, pelti tai muu uudenaikaisempi materiaali.

Vanhoista perinteistä meille on muodostunut tietynlainen suhde puutaloihin. Monelle puutalosta tulee mieleen lapsuuden mummola pihamaineen, toisille taas lahonneet alahirret ja palaneet savupirtit tai kesämökin homeesta ummehtunut ilma. Monelle rakentajalle puutalo merkitsee ikuista huoltokohdetta ja kosteusriskiä rakenteessa. ”Ei puuta muualle kuin takkaan ja parkettiin!” -kommentin voi kuulla grynderin suusta vielä vuonna 2020. Edelleen elää käsitys kivitalosta arvotalona ja puutalosta jotenkin laadultaan heikompana. Tämähän ei tietenkään pidä paikkansa. Monet 60-ja 70-luvun betonielementtirakennukset ovat jo tiensä päässä. Näitä mainostettiin aikanaan huoltovapaina. Jo opiskeluaikana rakennusopin tunnilla hoettu ”huoltovapaa on yhtä kuin korjauskelvoton” näyttää pitävän paikkansa. Toki perinteisesti rakennettu täystiilitalo on erittäin hyvä rakenne siinä missä hirsikin. Kyse ei kuitenkaan ole materiaalista, vaan hyvästä rakenteesta.

Puurakentamisen uutta tuloa on kohta puhuttu yhtä kauan kuin tietomallinkin tulemista eli ainakin 25 vuotta. No, tietomalli on nyt vihdoin totta ja pian myös puurakentaminenkin. Miksikö? Koska puulla on erinomaisia ominaisuuksia, joita maailma ja Suomi tällä hetkellä tarvitsee. Vastuullisuus, hiilineutraalius, kiertotalous ja energian säästö ovat ajan kasvavia ilmiöitä, ja näiden merkitys suhteessa taloudellisuuteen kasvaa. Helsingillä on ”Hiilineutraali Helsinki 2035” -ohjelma ja Vantaalla vastaava vuodelle 2030. Vastaavasti valtio alkaa reguloida hiilijalanjälkeä rakennuksissa luultavasti jo vuonna 2025, jolloin hankkeeseen ryhtyvän on osoitettava hankkeen hiilijalanjälki rakennusluvassa samoin kuin nykyään energialuokka.

Suuret kaupungit ovat suuren haasteen edessä; miten energiantuotto muutetaan hiilineutraaliksi? Suuri osa kaupungin energiasta tuotetaan kaukolämpöä varten ja se tuotetaan pitkälti fossiilisilla polttoaineilla. Rakennusten pitää muuttua itse energiaa tuottaviksi yksiköiksi ja samalla siirtää ylijäämäenergiaa verkkoon tai talteen. Samalla rakennusten energiankulutusta pitää pystyä vähentämään vielä nykyisestään. Koska rakennusten energiatehokkuus on parantunut uusien määräysten ja tekniikan takia viime vuosikymmeninä huimasti, kiinnittyy huomio seuraavaksi rakennusaikaiseen energiaan ja hiileen. Nykytalojen rakentamisaikainen energiankulutus on arviolta noin viidesosa rakennuksen koko iän kulutuksesta.

Toinen suuri haaste on materiaalitehokkuus ja sen hiilijalanjälki. Tässä puu on aivan ylivoimainen verrattuna esimerkiksi betoniin. VTT:n tutkimuksissa on todettu, että puutalon hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin vastaavan betonirakennuksen (VTT 2017). Puu sitoo hiiltä rakenteeseen ja nyrkkisääntönä on, että tonni puuta sitoo noin tonnin hiiltä. Rakennuksen rakenteessa ja julkisivussa se on tällöin sidottuna 100-200 vuotta. Vastaavasti betonin sideaineena käytettävän sementin tuottaminen maailmassa kuluttaa yksinään jo 5-8 prosenttia koko maailman kasvihuonepäästöistä. Puhumattakaan siitä, että betonin aineena käytettävä hiekka uhkaa loppua maailmasta. Betoni on erinomainen materiaali, eikä sitä voi kokonaan korvata, mutta puun lisääntyvä käyttö ympäristömielessä on tervetullutta. Täysin tarkkoja mittareita näiden laskemiseen ei vielä monien muuttujien takia ole, mutta suuntaa-antavana tietona voidaan varmasti todeta, että puu on vastuullinen ja ympäristöystävällinen valinta.

Kolmas merkittävä tekijä on kierrätettävyys. Kuten ennen hirsitalotkin, myös nykyiset modernit puurakennukset voidaan materiaalien osalta helposti purkaa ja lajitella ja käyttää puuaines osin uudelleen. Betonin kierrätettävyys on heikkoa.

Puun muita hyötyjä ovat materiaalin kotimaisuus ja paikallisuus. Puun käyttö työllistää suomalaisia työntekijöitä ja yrityksiä. Puun laajamittainen käyttö rakentamisessa voi lisätä kansantalouden kokonaistuotosta arviolta 1 miljardin edestä (PTT 2012). Puu on myös materiaalina kevyt, sen vaikutukset perustuksiin ovat merkittävät, myös nykyisten rakennusten korottaminen puurakenteisena on usein mahdollista. Lisäksi voidaan mainita puun käytön merkitys sisäpinnoissa, ihminen kokee puupinnat keskimäärin miellyttävämpänä ja terveellisempänä kuin ei-luonnonmukaiset materiaalit.

AS&H panostaa puurakentamisen kehittämiseen yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Puurakenteet ja -julkisivut vaativat vielä paljon lisätutkimusta ja viranomaismääräysten täsmentämistä. Yhteistyössä alan johtavien erikoissuunnittelijoiden, palokonsulttien, tuoteosavalmistajien ja viranomaisten kanssa kehitämme puurakentamista järjestelmänä monipuolisempaan ja arkisempaan suuntaan. Tästä esimerkkinä Varman rakennuttama Keilaniemen Portti, joka valmistuessaan on maailman korkein puurakenteinen toimistorakennus. Lisäksi suunnittelupöydillä on muutama muukin alkava puurakennushanke.

Kuten yllä mainitussa VTT:n tutkimuksessa todettiin, puurakentaminen on ekologinen teko. Samaisessa artikkelissa otettiin myös vahvasti kantaa suunnitteluun:

”Arkkitehti on paljon vartijana, koska hänen pöydällään päätetään, tuleeko rakennuksesta hiilitehokas”

Sami Horto
Arkkitehti SAFA, hallituksen puheenjohtaja