Arkkitehdit Soini & Horto

Tarina siitä kuinka kaikki sai alkunsa

19.08.2019

Vuosi 2006. Puhelin pirahti. Kalle. Kävelin hiljaiseen huoneeseen puhumaan.

  • Ok, olen messissä.

Päätös oli tehty. Hirvitti.

Muutama vuosi aiemmin lähtiessäni Evatan Espan toimistosta kotiin, vastaan käveli Kalle Soini, firman uusi toimistopäällikkö ja käytännössä toimarista seuraava.  Kalle pysähtyi kesken mietteensä, nosti päätään tervehtiäkseen.

  • Sami, mulla olis yksi idea….Mitä jos pistettäisiin oma firma pystyyn?

Mietin hetken.

  • Joo, pistetään vaan.

Kalle jatkoi matkaansa ja huikkasi perään.

  • Palataan tähän myöhemmin.

Se myöhemmin koitti hieman myöhemmin kuin olisin toivonut ja aikaan, jolloin päätös ei enää ollut helppo. Kallen lähtiessä Evatasta kiinteistöbisnekseen melko pikaisesti tuon edellisen keskustelun jälkeen, minulle jäi Kallen jättämä paikka n. 120 hengen johtotiimissä.  Tulevaisuus näytti silloisessa työssä nousujohteiselta.

Yrittäjäperheen vesana vaakakupissa painoi toisaalta unelma omasta yrityksestä, nähdä miten omilla ideoilla pärjää. Suhdanteetkin olivat hyvät ja kokemusta tarpeeksi. Vaikkakin viisasta olisi ollut rauhoittaa elämää. Avioerokriisi, keskeneräinen omakotitaloprojekti ja uuden yrityksen perustaminen samaan aikaan ei ole hyvä yhtälö.

All in.

Läksiäispuheessa kiitin kuluneista vuosista.

  • Jostain syystä elämäni on kulkenut noin seitsemän vuoden periodeissa. Aivan kuten Raamatussakin mainittiin seitsemän lihavaa lehmää ja seitsemän laihaa lehmää, nyt päättyy yksi jakso ja alkaa uusi. En vain todellakaan osaa sanoa olivatko kuluneet vuodet lihavia vai laihoja. Saas nähdä.

Seuraavalla viikolla aloitin uudessa toimistossa Kampin keskuksen toisella puolella pienessä huoneessa.  Meitä oli aluksi kaksi omistajaa ja yksi työntekijä. Ensimmäinen työpiste oli DeWaltin akkuporakoneen laatikon päällä läppäri sylissä. Muutaman kerran kävi mielessä, että mitäköhän tuli tehtyä. Töitä oli kuitenkin hyvin ja varsin pian lähdimme palkkaamaan uutta työvoimaa.

Joka tapauksessa Kallen kanssa yhteistyö sujui hienosti ja ystävystyimme pikkuhiljaa. Ennen yhteistä firmaa emme tunteneet toisiamme juurikaan muuten kuin muutamien työjuttujen kautta.  Vastoinkäymiset työssä – ja elämässä ylipäätänsä – lujittivat ystävyyttämme ja loivat pohjaa aidolle kumppanuudelle.

  • ….ja esityksemme lopuksi toteaisin, että vaikka nyt olemme pieni alkava yritys, tavoitteenamme on olla viidessä vuodessa merkittävä suomalainen arkkitehtitoimisto. Ohessa arviomme kasvusta ja henkilömääristä seuraaville vuosille. Muutaman vuoden päästä haluamme olla noin kolmenkymmenen hengen toimisto, näkemyksemme mukaan silloin organisaatio on tehokkaimmillaan…
  • Siis miten te aiotte tuonne päästä?, kysyi asiakas.
  • Siis miten aiotte saada noin paljon työntekijöitä ja töitä?
  • No, luotan tässä omaan henkilökohtaiseen charmiini…

Kalle repeili.

Alkuaikojen ennakkoluuloton tulevaisuudenusko ja tekemisen ilo alkoi tuottaa hedelmää. Muutimme nopeasti isompiin tiloihin samassa kiinteistössä, saimme ihan oikeita toimeksiantojakin ja yritys kasvoi. – Ja kassa oli tiukilla, kuten aina.

  • Mites tää ensimmäinen kesäloma? Onko meillä varaa pitää mitään lomaa?, Kalle kysyi perinteisellä kuunvaihteen laskutusillallisella.
  • No ei. Tai jos pidetään, niin sitten on syyskuun alussa rahat loppu.

Hetken hiljaisuus. Kalle jatkoi.

  • Mut mehän ollaan rahamiehiä!
  • No perkele! Niin ollaankin!
  • Eihän tässä sitten mitään hätää ole.
  • Ei niin, mennään lomalle!

Ja kättä päälle.

Syksymmällä totesin Kallelle, että joo, rahamiehiä ehkä ollaan, mutta persaukisia sellaisia…

Vuodet vierivät ja homma eteni. Joskus eteen- ja joskus taaksepäin. Kaikennäköistä tapahtui matkan aikana, avioeroja ja uusioperheitä, syntymää ja kuolemaa, riemua ja epätoivoa, ystävyyttä ja vihamiehiä. Eli täyttä elämää ja vähän päälle. Lopulta yhdentoista vuoden jälkeen olemme saavuttaneet kaikki tavoitteemme ja vähän päälle. Oli tullut aika laatia uusia.

Yksitoista vuotta on kulunut yhdessä hujauksessa. Yritys on kasvanut pienestä nyrkkipajasta merkittäväksi alan toimijaksi. Kahden yrittäjän alkuun panemasta pumpusta on tullut ihan oikea kuuden osakkaan hallinnoima, noin 80 suunnittelijan osakeyhtiö. Samalla tekemisen dynamiikka ja vastuullisuus on lisääntynyt. Voidaan oikeutetusti todeta, että tarinan ensimmäinen näytös on päättynyt, esiriput suljetaan hetkeksi, nautitaan väliajalla kahvia ja pullaa ja lähdetään katsomaan seuraavaa näytöstä.

Alkava blogisarja tulee kertomaan tarinaa siitä, mikä Arkkitehdit Soini & Horto Oy on nyt ja tulee jatkossa olemaan. Se avaa askelmerkkejä tulevaisuuteen, luo tekemisellemme merkityksiä ja toivottavasti myös palkitsee ja viihdyttää lukijaa.

Jatkamme valitsemillamme arvoilla, joita ovat avoimuus, luottamus, vastuullisuus ja rohkeus. Kehitämme näitä edelleen konkreettisempaan muotoon niin teoissamme kuin kirjoituksissammekin. Pyrimme haastamaan itseämme parantamaan ajatteluamme sekä asiakkaidemme että yhteisön hyväksi.

Sami Horto, Osakas, Arkkitehti SAFA